Agilityä ja Zorron yllätys!

Aina töiden jälkeen odotan todella "innolla" minkälaisen yllätyksen Zorro on järjestänyt minulle. Usein se on jotain uskomatonta, kuten kolme paria syötyjä kenkiä tai likapyykit leviteltynä ympäri asuntoa. Ehkä ikimuistoisin yllätys oli sipulipussin varastus ja jokaisen sipulin piilottaminen eri paikkaan. Tietysti jokaista sipulia piti myös hieman maistaa, jos se seuraava ei olisi niin kitkerän makuinen. Välillä tuntuu, että tavaroiden (ja etenkin ruuan) tavallinen piilottaminen ei enää riitä. Zorro nimittäin osaa avata ovet ja näköjään pojalta löytyy lahjakkuutta myös kiipeilyyn.

Töiden jälkeen olisi muutenkin ihana hengähtää hetki, mutta tämähän on täysin sula mahdottomuus. Zorro on nimittäin yleensä kuin tikittävä aikapommi, joka juoksee pitkin seiniä, vetää sukat jalasta ja terrorisoi kaikella tavalla (tarpeetonta) sohvalla makoilua.

Tänään oli vastassa tämä spektaakkeli:




En se ollut minä! Olin juuri tässä siivoilemassa...

Zorrolla oli tosiaan tassu kipeä tovi sitten, joten meidän agilitytreenit olivat hetken tauolla. Tänään kuitenkin päästiin uudestaan vauhtiin ja oli taas tosi mukavaa. Jos Zorro saisi päättää agilityradan, olisi se pelkkää pussia ja putkea. Tämä oli aika ennalta arvattavaa, koska Sorbu on pennusta asti rakastanut esimerkiksi lakanoihin piiloutumista ja verhoissa kiehnäämistä. Tällä kertaa kuitenkin treenattiin pöytää, rengasta ja pituutta. Ensi kerralla aletaan tehdä ensimmäistä kertaa yhdistelmiä! Sitä me odotetaankin innolla.




Kiitos kouluttajalle Zorron ohjaamisesta niin saatiin muutama kuva tännekin.