Leppoisa Lauantai

Täytyy heti kärkeen myöntää, että kovien pakkasten myötä lenkit ovat ainakin minun osalta vähentyneet huomattavasti. En ole saanut aikaiseksi ostaa edes kunnon talvikenkiä. Onneksi on tuo toinen osapuoli, joka ei pakkasesta niin piittaa. Zorrokaan ei tunnu välittävän kylmästä säästä vaan haluaa pihalle kokoajan. Ainoana miinuksena on jatkuvasti tassuihin tarttuvat lumipaukut, jotka selvästi tuntuvat ilkeältä tassunpohjissa.





Pakkaslenkkien sijaan aloitettiin taas uusien temppujen treenaaminen. Yritetään opettaa Zorroa rummuttamaan vähän niin kuin tähän tyyliin. Zorro onnekseni oppii nopeasti joten pian voin ladata tänne videon rummutuksesta. Tosin ensin pitäisi hankkia se videokamera. Zorron kanssa on kiva tehdä kaikkea ja opetella uutta, koska se tykkää treenaamisesta ja on hyvin oma-alotteinen. Tässä muutama kuva perustempuista. Tähänkin tarkoitukseen se videokamera olisi niiin paljon parempi.

Kasi

"Orava"

Voi kuinka suloinen ilme! <3

Kumarrus

Vauhdikas ympyrä

Agilityyn kuuluu erinomaista! Fiilis on mahtava, kun joka ikinen kerta Zorro on hieman parempi. Sorbus menee ihan hepuliin, kun vain näkeekin agilityhallin. Vauhtiakin on alkanut löytyä ihan mukavasti ja perusesteet sujuu jo hyvin. Heti kun saan sen VIDEOKAMERAN niin otan filmiä meidän treenaamista pätkistä. Tulisipa pian jo kesä niin voisi aloittaa oikein kunnolla treenaamaan. Pitäisiköhän ottaa tavoitteeksi syksyllä korkata ekat kisat tai ainakin möllikisat? Maybe?! Meillä alkaa pian myös rally-toko, joten tulee aktiivinen kevät meille.

Viimeiseksi erittäin tärkeää asiaa kaikille vähääkään rodusta kiinnostuneille. Rekisteröitykää ihmeessä uudelle (toivottavasti aktiiviselle) keskustelupalstalle:

TÄÄLLÄ!

Zorron rakkaus lumeen

Tervehdys pitkästä aikaa! Espoossa tulee niin paljon lunta, että autolla ajaminenkin alkaa olla hieman vaarallista. Pidän kyllä itse todella paljon lumesta ja valkoisesta maisemasta, mutta meidän taloudessa on eräs, joka on kehittänyt lumesta pakkomielteen. Zorro rakastaa pomppia uppohangessa ja jahdata lumipalloja päivästä toiseen. Otettiin tänään kilpailu, että kumpi on nopeampi n. 50 metrin matkalla. Kisa tapahtui siis pellolla, jossa oli lunta todella paljon. Zorro joutui pomppimaan kuin pieni aropupu, mutta joutui taipumaan pitkäkoipiselle omistajalle. Myöhemmin auratulla tiellä Zorron oli pakko näyttää ja todistella hänen huikeaa nopeuttaan ottamalla spurtteja eri suuntiin.






Kaikki ilo loppuu kuitenkin lyhyeen. Pyreneesin turkkiin kerääntyy paljon lunta, joka sulaessaa jättää häiritsevän isot lammikot parkettiin/lakanoihin. Tilanne on päivittäin käytännössä tämä:


Murtunut katse "onko pakko mennä suihkuun?"

Agilityrintamalle kuuluu erittäin hyvää. Ollaan opittu jäätävän hyvin valssit (sambat, salsat ja muut... ) ja Zorron ohjaamisesta tulee päivittäin helpompaa ja helpompaa. Onneksi en turhia hätiköinyt esteiden kanssa vaan saan rauhassa opetella kokeneen ohjaajan kanssa. Uskoisin, että ollaan kevääseen mennessä möllivalmiit. Kontakteja pitää treenailla paljonkin. Käytiin Lempäälässä katsomassa agilitykisoja ja kyllä pyrtsit edusti siellä niin hienosti! Todella vauhdikasta ja ketterää menoa. Oli todella mukava nähdä kaikkia tuttuja ja ennen kaikkea katsoa niin hienoja ratoja. Zorrolle kohokohta oli nähdä kasvattaja Leaa, joka on edelleen niin kovin rakas ihminen Sorbulle. Zorro onkin vähän tuollainen mammanpoika.


Pyrtsiporukkaa (kuva: Teija Sonni)


Käytiin myös Tallinnassa hakemassa alkoho..... ei kun siis koiranäyttelyssä! Zorrolla meni jälleen erinomaisesti, paitsi tuomarit olivat jostain syystä kamalan pelottavia. Niin se mieli vain muuttuu. :-) Arvostelut meni näin:

"Excellent head, correct bite, good pigment, well placed ears, good topline & tailnet, moves well, enough angulations, correct bones&feet, correct coat, acceptable temperament"
Kitty Sjong | ERI | ROP | J-SERT

What? Acceptable temperament. No ei todellakaan ollut! Zorro oli ihan hirmuinen pököpää, mitä ei ole ennen ollut. Murkkuikä näköjään painaa. Toisena päivänä arvostelu meni näin:

"Very typical, shown good size, face, coat type. Excellent angulations. Moving very typical, easy"
Ricky Lochsromans | ERI | ROP | J-SERT


Näihin kuviin ja tunnelmiin. Adios!

Tammikuun tilitys

Uusivuosi alkoi vauhdikkaasti meidän taloudessa. Huomenna Zorro pääsee taas pitkästä aikaa agilitykentille harjoittelemaan taitojaan. Päästiin myös vakioporukkaan mukaan ja niinpä treenataan huhtikuuhun asti siinä. Vähänkö ollaan innoissaan?! Tästä mahtavasta vinkistä saa vain ja ainoastaan kiittää Vissan omistajaa Katia, joka on neuvonut ja auttanut aina tilaisuuden tullen. Kiitos kiitos! Viikonloppuna on myös agilitytapahtuma Lempäälässä, johon me mennään turistiksi katsomaan ja kannustamaan. On aina mukava päästä seuraamaan kokeneiden parivaljakkojen menoa ja nauttimaan mukavasta seurasta ja ruuasta. Päästään ehkä ottamaan isä ja poika- kuva, jos Copain ja Zorro vain suinkin toisiaan sietävät. Tein luonnollisesti myös uudenvuodenlupauksen. Päätin aloittaa boulderoinnin uudestaa ja olla torkuttamatta herätyskelloa (epäonnistuin tässä 3.1.2011).






Zorro on oppinut myös uuden hienovaraisen tavan kerjätä. Ennen kerjäystyyli oli toteemipaaluna vieressä istumista kuolavanan valuessa, mutta nykyään Zorro muistuttaa olemassa olostaan koskettamalla tassulla erittäin kevyesti käsivartta. Se on niin hienovarainen ja hiljainen pieni ele muuten niin kovasta riehujapojasta. Agility onkin varmasti mahtava laji päästä purkamaan tuota energiamäärää mitä pienessä pyreneesissä liikkuu.

Tästä tulikin mieleen pieni tilitys: silloin kun aloin valitsemaan rotua halusin sen olevan fiksu ja energinen rotu. Tästä syystä päädyin selailemaan FCI 1 rotuja. Aivan aluksi mietin partacollieta, schapendoesia ja briardia. Pyreneesi tuli tutuksi aivan sattumalta, kun Oulun seudulla liikkunut Deri pyrtsi käveli vastaan. Alettiin tutustumaan rotuun yhä enemmän ja se tuntui aivan täydelliseltä pieneltä pakkaukselta.

Jostain kumman syystä meitä "peloteltiin" rodusta, että kuinka vaikea se on. Kuultiinpa myös lauseita "jos mietit kahden rodun välillä, ota se toinen". Kerrottiin tarinoita hirmuisesta reaktioherkkyydestä ja arkuudesta. Onhan se hyvä varoittaa uusia pennunomistajia ettei rotu kaikille tietenkään sovi, mutta olisi tärkeää muistaa katsoa ja kuulostella sitä ihmistä kuka siitä rodusta kysyy. Rodun pariin on melko vaikea päästä sellaisen joka siitä todella on kiinnostunut. Stokkalla eläinosaston myyjä tunnisti Zorron rodun ja totesi, että hän olisi niin kovasti halunnut ottaa pyrneesin, mutta kuuli paljon negatiivista eikä siten koskaan päätynyt rotuun. Kyseessä oli kuitenkin aktiivinen agilityharrastaja, tokoilia ja muutenkin selkeästi koirarakas ihminen. Hän myös yllättyi Zorron reippaudesta ja sosiaalisuudesta. Ehkäpä yritänkin nyt sanoa, että rodun harrastajien ei tulisi pelotella rodusta kiinnostuneita pois kertomalla heti ne kaikki negatiiviset asiat. On tässä rodussa NIIN paljon hyvääkin!

Olenkin erittäin kiitollinen etten koskaan lakannut haaveilemasta pyreneesistä. Nyt meillä on kotona aivan täysjärkinen koira (melkein). Zorro käy yleensä vieraita ihmisiä tervehtimässä, haukahtaa korkeintaan kerran käytävästä kuuluvia ääniä ja matkustaa bussissa ja Stockmannilla kuin vanha tekijä. Voisin kuvailla Sorbua jopa suhteellisen helpoksi tapaukseksi. Ennen kuin mainostan rotua yleisesti helppona, niin on hyvä muistaa, että jokainen koira on yksilö. Rodusta löytyy luonteen puolesta varmasti paljon erilaisia tapauksia. Meille nyt sattui tulemaan aika rento kaveri. Toisaalta aktivoidaan Zorroa paljon ja lenkkeillään päivittäin n. 10 km. Varmasti tämäki syö aika paljon energiaa. Noniin siinä. Huh. Peace.

Tähän väliin onkin hyvä laittaa kuvia naapurin koirasta Cocosta ja Zorrosta. Coco oli meillä hoidossa yhtenä viikonloppuna ja niillä oli niin hauskaa yhdessä! Vaalea sohva ei kauaa pysynyt vaaleana, parketit huusivat apua ja matot olivat kokoajan rullalla.






Tammikuu toi myös tullessaan lumisateen heti alkavan vuoden kunniaksi! En ymmärrä miten joku voi mennä niiiin sekaisin lumesta? Zorro on ollut ihan hepulissa viime päivät lumesta. Se vain juoksee vimmattuna ympyrää, pyörii lumessa ja rakastaa metsästää lumipalloja. Tulisipa nyt vain sellainen pikkupakkanen, että lumi myös pysyisi maassa. Me edelleen odotetaan kunnon hiihtokelejä. Siispä kuulukin uusi kysymys: onko joku hiihtänyt pyreneesin kanssa? Mitähän siitä tulee, kun tuo on tuommoinen joka suuntaan sinkoutuva nuuhkunenä? Mukavaa alkanutta vuotta kaikille! :)

Zorron synttärit ja näyttelyhulinoita

Elämme kiireisiä aikoja ystävät hyvät! Eikö joku ystävällinen voisi lisätä vuorokauteen vaikka 3 tuntia lisää? Saisin niin paljon enemmän aikaiseksi. Aloitetaan kuitenkin tärkeimmästä, eli Zorron synttäreistä! Meidän pieni karvapallo täytti 1 vuotta 17.12.2011! En voi millään uskoa, että aika on mennyt jo näin nopeaa. Ihan vasta se oli tikkujalkainen, apinan näköinen ruma ankanpoikanen, myös metamorfoosi-Zorrona tunnettu, mutta kuitenkin niin hellyyttävän söpö pikkupoika. Zorro vietti synttärinsä Liettuassa, mutta heti kotiin palattua häntä odotti syötävä onnittelukortti, lelu sekä herkkuannos! Onneksi olkoon siis parhaimmalle koiralle mitä maan päällä kantaa.



Me olemme myös saaneet kuningasidean Zorron tulevaisuudesta. Zorrosta tulee nimittäin hirvikoira! Tai ainakin melkein. Ajateltiin nimittäin kokeilla verijälkeä, kun tuo poika on muutenkin niin nuuhku. Pitää päästä johonkin MEJÄ-koulutukseen ja kysyä vielä maanomistajalta lupa, että verijäljen saa maastoon vetää. Onko kukaan koskaan harrastanut verijälkeä pyreneesin kanssa? Agility on meillä nyt vähän jäissä, kun pk-seudulla on niin vaikea päästä mukaan ryhmiin. Onneksi Vissan omistaja on luvannut auttaa meitä ja päästäänkin joskus hänen kanssaa harjoittelemaan. Ihan hyvä vaan niin saadaan kokeneemman oppeja ja kokemusta. Ehkäpä mölli-tason koiran kanssa on helpompi päästä myös mukaan seuroihin. Agility on niin hauskaa, että siitä en kyllä irti päästä. Pitäisi olla itse vielä enemmän aktiivinen.


Pimeässä pitää näkyä!

Zorro vietti synttäreitään siis Liettuassa. Me käytiin nyt joulukuussa näyttelyissä Latviassa ja Liettuassa. Melkoisia reissuja, mutta hauskaa oli vaikka kotona vähän väsyttikin. Zorro on vihdoin alkanut pitämään näyttelyistä, saahan siellä kuitenkin herkkuja ja kehuja. Me ei muutenkaan ehkä olla kaikista tavallisimpia näyttelyissäkävijöitä. On helppoa, kun ei omista mitään turkkirotua, jonka pitää olla kokoajan tiptop kunnossa. Käytiin Zorron kanssa kehien välissä pitkiä lenkkejä ja heittämässä palloa sekä tekemässä temppuja. Eräs pitkänlinjan colliekasvattaja totesikin "jaahas, kävit sitten hakemassa Zorrolle luonnollisen lookin kehään?". Oli muutenkin mukavaa, kun pyreneesi on kuitenkin harvinainen Baltian maissa, niin todella moni tuli innoissaan kysymään rotua. Harmi vain, että pyreneesi on tosi vaikea sanoa latviaksi tai liettuaksi. Päästiin pyörähtämään myös isoissa kehissä ja Zorro esiintyi edukseen.



Ensimmäisenä viikonloppuna oltiin siis Liepajassa Latviassa. Lauantaina tuomarina oli Denis Kuzelj, joka oli oikein miellyttävä tuomari. Zorron arvostelu kuului näin:
"Correct type, with very typical head expression, excellent eyes, correct bite, excellent in body and top line, excellent movements"
Denis Kuzelj | ERI | ROP | J-SERT

Sunnuntaina tuomarina oli Lokodi Csaba Zsolt, joka kehän jälkeen mainitse eräästä kauniista pyreneesistä Tampereen näyttelyssä, kun hän oli joskus ollut siellä tuomarina. Kukahan tämä pyreneesi olisi voinut olla? Lokodi piti myös meidän pojasta ja arvosteli näin:

"Excellent size, very nice typical head, excellent hair quality, good bite, great mover"
Lokodi Csaba Zsolt | ERI | ROP | J-SERT

Liettuassa oli sitten hieman isompi kansaivälinen koiranäyttely. Lauantaina tuomarina oli Suomalainen Päivi Eerola, joka on tunnetusti melko tiukka liiketuomari. Hän on aikaisemminkin arvostellut pyreneesejä, joten meitä jännitti hieman ennen kehään menoa. Zorro esiintyi kuitenkin upeasti ja minun ei juurikaan tarvinnut itse tehdä mitään. Eerola pitikin Zorrosta paljon ja kirjoitti näin:

"Excellent type, Good proportion, Very typical head and expression, good top line, well balanced, typical movements, lovely temperament, well presented, very promising one"
Päivi Eerola | ERI | ROP | J-SERT

Sunnuntain tuomari oli Hollantilainen Rony Doedijns, joka oli selkeästi tarkka tuomari. Hän jakoi erittäin hyvää (EH) aika paljon, mutta erinomaiset (ERI) olivat tiukassa. Mekin jouduttiin Zorron kanssa juoksemaan monta kertaa kehää ympäri. Muistoihin jäi erityisesti, kun Doedijns tuli erikseen sanomaan kehän laidalle "lovely, lovely dog". No onhan se! :)

"Beautiful male, lovely size and proportion, light and easy mover, typical in head profile and expression, lovely eye, typical in topline, excellent front and rear angulations, typical in coat quality and color, VERY easy mover, very typical specimen of the breed"
Rony Doedijns | ERI | ROP | J-SERT


Väsyttää!

Kaikin puolin saan olla siis erittäin tyytyväinen näihin tuloksiin. Tärkeintä oli kuitenkin, että Zorrolla oli kivaa ja kuinka kauniisti poika jaksoi esiintyä. Joulun me keskitytään herkutteluun, lenkkeilyyn ja kaikkeen mukavaa. On ihana vain rentoutua. Oikein mukavaa joulua kaikille!

Ensilumi

Maailmassa on yksi asia mikä saa Zorro melkein yhtä sekaisin kuin ruoka ja se on nimittäin ensilumi tai lumi yleensä. Oli mukava herätä itsenäisyyspäivän viettoon, kun maa oli valkoisena myös täällä Etelä-Suomessa. Meidän oli tarkoitus käydä ottamassa vain muutama kuva, mutta kaunis luminen aamu houkutteli myös muita koirakavereita lenkille. Niinpä jäätiin leikkimään ulos useaksi tunniksi. Tulisipa pian kunnolla lunta niin päästään näkemään onko Zorrosta hiihtolenkeille kaveriksi. Tänään suunnataan Nuuksion kansallispuistoon 8 km korpinkierrokselle. Tosin Zorrolle niitä kilometrejä tulee varmasti tuplasti enemmän kuin meille.


Zorro ja Charmic



Wilman kanssa kilpajuoksua



Zorro ja Lagotto Molly. Taistelu kepistä!


Jeeeeeeeeeeeeeeeee!


Uutena porukkaan on saapunut 3 kk vanha Pumi tyttö Sylvi. Nuoresta iästä huolimatta tytöstä löytyi sisukkuutta haastamaan Zorro leikkeihin.


Ovela pentu!


Komistus.

Käytiin myös Helsingin näyttelyissä 3-4.12. Lauantaina Zorro oli melkoisen veltto ja homma ei oikein yhtään jaksanut kiinnostaa. Sunnuntaina Zorro oli puolestaan ihan liekeissä ja näyttelyt olivatkin yhtäkkiä tosi mukavia. Johtui varmaan osaltaan siitä, kun Mikko oli mukana. Lauantain arvostelu on käännetty google translaten avulla suurinpiirtein täsmääväksi ja sunnuntain arvostelu oli lyhyt ja ytimekäs:

"Correct type, excellent face, expression and coat. Correct ears. Correct topline, good bone, acting correctly. Ilmeisesti: liikkeet liian löysät?"
Evelyne Bigaut | EH |

"Good head & face. Correct neck & topline. Good standing. Nice angulations behind. Movements acceptable"
Juan Naveda Carrero | ERI | SA | VASERT

Onneksi olkoon kaikille menestyneille!

ps. Ostettiin messarista Zorrolle niin paljon herkkuja, että Zorron ruokakaapissa on enemmän ruokaa kuin meidän jääkaapissa. :) Toisena tuliaisena löytyi aktivointileluja, jotka ovat olleet todella mieleisiä. Pallo on erityisen hauska väline (alakerran naapuri parat). Jos Zorro olisi syntynyt ihmisenä olisi hän todennäköisesti Englannin valioliigan tähtipelaaja. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Kyllä routa porsaan kotiin tuo?

Tämä sanonta pätee ainakin meidän possun kanssa, varsinkin kun kyse on ruuasta! Käytiin aamulla kerrankin melko pitkällä lenkillä ja aamu oli kerrassaan upea. Koko maa oli roudan peitossa ja auringon ensimmäiset säteet tulivat esiin niin kauniisti. Pitää yrittää enemmän panostaa näihin aamulenkkeihin, varsinkin kun pääsee näkemään valoa.


Sain aika hyvän kuvan napattua samalla kun Zorro keskittyi tuijottamaan toisia koiria. Olen yrittänyt ottaa tasaisin aikavälein yhden seisontakuvan, jotta näkee miten poika on lähtenyt kehittymään. Tässä kuvassa Zorro on siis 11,5 kk. Eli melkein vuoden! Hui?! Miten aika voi mennä näin nopeaa?


Kuvaaminen oli tänä aamuna tavallista hankalampaa, koska pellolle oli palannut hanhia ja niiden mukana myös vastustamattomia herkkuja. Tässä kuvassa Zorro "vastaa" kysymykseen "Onko nälkä?!".

Aamulenkki ei olisi mitään ilman pientä dramatiikka. Olin ostanut vasta uuden pipon, joka tänäkin aamuna lämmitti mukavasti päätäni, kunnes eräs päätti sen varastaa. Olin juuri kumartumassa ottamaan kameralaukkuani kun sivusilmällä huomasin epämääräisen karvamöykyn lähestyvän minua kovalla vauhdilla. Seuraavaksi huomasin Zorron juoksevan villinä ja riepottelevan uuden karheaa pipoa edes takaisin. Pipo ei ollut ehkä hänen mieleensä, jotta varmistaakseen etten enää käyttäisi sitä, pudotti Zorro pipon maahan ja tyynesti nosti jalkaa sille. Kiitos! Mitä minä tekisinkään ilman omaa what-not-to-wear konsulttiani??







Zorrolla oli kyllä naama näkkärillä onnistuneen näpistyksen jälkeen <3